Kuumakalle

Huhhuh, empä ole ennen nähnyt, että Keke voi "kuumua" esteillä saatikka ajaessa. Torstai iltana laitoin Kekelle pienen jumppaesteen. Aluksi oli ekana pelkkä puomi ja muutaman askeleen päässä kavaletti. Mentiin ohjasajaen ja tämä eka sarja oli helppo sekä ravissa, että laukassa. Sitten jätin kavaletin ja nostin maapuomin n. 20-30cm korkeuteen. Sitten mentiin järjestyksessä kavaletti, pari ravi/laukka askelta ja korkeampi "este". Ajattelin, että Keke ei hirveästi lämpene tästä hyppyjumpasta, mutta olin väärässä. Kekeä ei todellakaan tarvinnut väkisin ohjata esteelle, vaan lähestyi joka kerta itsevarmasti tätä sarjaa, eikä pudottanut kertaakaan puomia! Loppua kohti Keke veti niin kovalla vauhdilla, päätään puistellen, että harjoiteltiin lopuksi pelkässä ravissa. Hyppyjen välillä tehtiin paljon siirtymisiä ja kiemuroita ja välillä käveltiin.

Tänään sunnuntaina kävinkin sitten radalla ajamassa. Tarkoitus oli ottaa Atte perään, mutta Keke oli sen verran säpäkkä, että juoksutinkin Aten erikseen (kiitos Atte, sait pukkilaukkaesitykselläs koko muun heppaporukan sudittelemaan omissa tarhoissaan....). 

Mentiin n. 6km, eka kilsa käyntiä, ja seuraavat pari kilsaa käynti-ravi siirtymisiä kun poni oli niin lentoonlöhdössä. Rata oli _todella_ märkä ja loskainen, sillä ensilumi satoi myös etelään lauantai illan ja -yön aikana. Lätäköitä kauhottiin aluksi tietenkin etusilla ja sen jälkeen ne ravattiin ryhdikkäästi häntä korkealla ja päätä pudistellen... Pikkusen piti tietysti pöristä kun oli niin jännittävää. Lopulta pystyttiin ravaamaan pari kilsaa putkeen, mutta oli pakko koko ajan pidätellä kun muuten oltais menty aivan liian lujaa ja aivan liian isojen pukkien kanssa joten....

Ihana, energinen monitoimiponi

Mä oon niin fiiliksissä ku Kekestä on kuoriutunut niin energinen poni! Viimeviikolla juoksutin Keken ja tehtii siirtymisiä liinassa, toimi ku rasvattu, hypättiin pientä estettä ohjasajaen, ratsastaja kävi ja peräponiksikin pääs. Sunnuntaina meillä oli tallilla ponisynttärit joihin osallistui kymmenkunta tyttöä. Kaikki pääsi kokeilemaan ratsastamista ja ajamista (me aikuiset talutettiin). Keke nautti täysin rinnoin kun tytöt halaili ja pusutteli sitä❤️ 

Atte oli niin tärkeenä kun pääs töihin 😉

Keke sai pari vapaapäivää ja tänään kävin  ohjasajamassa sen. Mentiin kiemuroita ja voltteja ravissa ja sitten mentiin kahdeksikkoa laukassa niin että vaihdettiin laukka ravin kautta. Vielä ei olla lähelläkään mitään laukanvaihtoja, mutta nyt alettiin harjottelee kuitenkin vähän meille haastavampia juttuja. Mullakin on opeteltavaa, että pysyn ponin tahdissa enkä vahingossa roiku ohjissa.

Sitten tehtii laukannostoja käynnistä ja Keke tajus heti mitä pyydän. Laukka nousi ensimmäisestä käskystä ja oli aktiivista ja kaunista. Pukkeja ei enää lentele melkee ollenkaan, vaan meno on kevyen ja rennon näköstä ja oli taas kiva lopettaa kun molemmilla oli hyvä fiilis 😊

Länkien sovittelua

Nyt on ollu kova länkien säätely tulevaa talvea silmällä pitäen. Keken länget on Ruotsalaista laatua, eli ei aivan istuvat. Jokupäivä vielä hankin mittatilaus länget, mutta nyt mennään näillä. 

Tallikaverini Helinä auttoi mäkivyön kanssa kun itse en ilman hermoromahdusta saa niitä solkia säädettyä. Länkiin lisäsin pehmustepatjan, koska länkien oma patja on hiukan oudon mallinen.

Juoksutin Keken tämän paketin kanssa, jotta huomaisin kuinka istuvat liikkeessä. Ennen liikkeelle lähtöä kaikki tuntui vähän ahtaalta, mutta juoksutuksen jälkeen poni oli kummasti vetäytynyt kasaan ja varusteet olikin väljemmät.

Keke kulki kivasti, käynti-ravi-laukka ja käynti-laukka siirtymisiä tehtiin.

Hädässä ystävä tunnetaan

Kyllä täytyy iso kiitos antaa ihanalle talliporukalle, josta löytyy sydämmellisiä ja avuliaita ihmisiä. Jouduin olemaan aika pitkän pätkän pois tallilta sairastumisen takia, joka taas aiheutti sen, että ahdisti kun poni seisoo toimettomana päivästä toiseen. 

Ihanat tallikaverit tarjoutuivat vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti(!!!) hoitamaan ja liikuttamaan Kekeä. Tallinpitäjä laittoi ruuat ja siivosi tarhat ja mulle annettiin lupa olla poissa ihan hyvällä omallatunnolla <3

En voi käsittää miten Keke voi saada takiaisia otsatukan täyteen,
 vaikka majailee hiekkatarhassa! Onneksi mun ei tarvinu nyppiä noita,
 vaan Helinä teki sen puolestani :D

Kävin myös kääntymässä Helsinki international horse show'ssa talliporukan kanssa, mutta jouduin poistumaan sieltä melkein heti, kun olotila paheni kovasti. En voi muuta kun kiittää oikeista ystävistä, jotka tarjoaa apuaan pyyteettömästi kun sitä eniten tarvitsee.

Eeva välitti myös mulle Keken iltapusut<3

Nyt olen siis palannut taas arkeen ja Keken laihdutusprojeksti saa luvan jatkua. Mahtava appi-kokelaani meni ostamaan ponireen meille talveksi, joten lumista talvea odotellessa... :)

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Tänään päätin vähän irrotella ponien kanssa. Sain Rosan ajamaan Attea ja Nea tuli ulkoiluttamaan samalla Cocon. Ajattelin kokeilla laukkaa kärryt perässä siinä toivossa, että Keke vertyisi paremmin. 

Laitoin lämpölinimenttiä kintereisiin ennen liikutusta. Kävelin alkuun 15min ja sitten aloin hölkkäillä. Keke oli hyvin tahmea ravissa eikä jaksanut kunnolla nostella jalkojaan. Atte sen sijaan ravasi tosi kivasti ja vauhtia riitti. Keke näki pieniä vihreitä miehiä joka mutkassa ja kävellessä Keke päätti kokeilla etusillaan kuinka syvä oja on radan ja pellon välissä... Huoh. Ei oltukkaan vielä koskaan ojassa käyty, mutta tulipahan sitäki kokeiltua.

Kokeiltiin sitten nostaa laukka. Keke vaikutti siltä kun sen olisi tehnyt mieli kysyä "ootko sä tosissas, ainahan sä oot kieltäny laukkaamasta", mutta nosti sen käskystä. Sitte Keke tajus että se saa todella painaa menemään ja sittehän me mentii, -parin pukin saattelemana- niin kauan, kunnes Keke näki taas jotain pieniä vihreitä miehiä ja hyppäs radalta pellolle... Otettiin perään vielä toinen pikkupätkä laukkaa ja sitte mentii rauhallisesti hölkkää ja käyntiä seuraava kilsa. Siirryttiin pellolle ajamaan ku siellä on kiva mennä rinnakkain. 

Edessä Keke, takana Rosa ja Atte

Otettiin vielä pätkä laukkaa ja Atte innostu myöskin laukkaamaan niin että se heitti kunnon ilopukkeja. Ekaa kertaa näin miks potkuremmii kannattaa oikeesti käyttää. Mua hirvitti Rosan puolesta ja Rosa ite tais vaa nauraa :D

Laukan jälkeen Keke oli todella paljon miellyttävämpi ajaa. Käynti piteni ja ravi oli puhdasta ja tahdikasta. Poni hikeentyi enemmän ku koskaan, vaikka ajallisesti ei ajettu sen pidempään ku yleensäkään. 

Laukan jälkeen Keken käynti muuttui paljon matkaavoittavammaksi :)

Loppuun käveltiin vielä pitkä pätkä.

Loimitettiin ponit, kylmättiin jalat ja sitte ponit sai olla tallissa kuivumassa sen aikaa ku tehtiin muut hommelit ja siivottiin jäljet.

Atte

RUOKAA! NÄLKÄ!!!!

Liika(läski) on liikaa

Olen tässä nyt koittanut tosissani laihduttaa kekkua alkuvuodesta lähtien. Keke on liikkunut 4-6 päivää viikosta lukuunottamatta kolmen viikon laidunlomaa, joka mielestäni on ehdoton ponin mielenterveydelle. Suuri haaste on ollut ponin motivaation säilyttäminen.

Siksipä alettiin opiskella ohjasajaen juttuja, jotta olisi vähän vaihtelua kärryttelyyn. 

Lisäksi olen kävelyttänyt ihan taluttaen, lanannut kenttää Keken kanssa kevyellä lanalla ja juoksuttanut. Kesän lopulla löytyi perhe joka lainaa Kekeä kerran viikossa ja tytöt ratsastaa Keken silloin. Näiden lisäksi käydään tapahtumissa kuljettamassa pikkuväkeä.

Keke ei kuitenkaan ole laihtunut oikeastaan ollenkaan, mutta on silti piristynyt merkittävästi!

Ostin meille hippodome.com:ista kokeiluun St. Hippolytin glucogardia. ( http://www.vixen.fi/extranet/ext/cms3/attachments/st-hippolyt-glucogard-2011.pdf ) Siitä pitäisi olla apua aineenvaihdunnalle. Sain vinkkinä ottaa mitat ponista, jotta voin seurata, onko tästä kivennäislisästä meille todella hyötyä. Noloa, mutta normaali 1,5 metrin mittanauha ei ylettänyt sen valtavan mahan ympäri... Mahan ympärysmitta on arviolta 174cm.

Rinnan ympärys on 147cm. 

Arviolta Keke painaa 220-230kg. (Shettiksen normipaino on noin 150-200kg ja Keke on aika pieni, 97cm säkäkorkeudeltaan) Painoa on siis muutama kymmen todella pudotettava!!! Toivotaan että paino alkaisi vihdoin pudota glucogardin avulla.

Onhan se paksu!

Kuva hämää ihan kivasti, mut oikeesti tää poni on ku plussapallo.

Sänkkärillä!

Tänään oli ponivapaa päivä kun vakkarit kävi ajamassa Aten ja ratsastamassa Keken. Olivat käyttäytyneet kuulemma hyvin vaikka hiukka pelkäsin että Keke pistää show'n päälle ku ollu vapaalla ilman kaveria. 

Itse kävin ratsastamassa Lumikilla. Tiina sai ylipuhuttua mut mukaan maastoon ja sänkkärille, vaikka vähän itse aluksi epäröin. Onneksi lähdin! 

Menin paljon siirtymisiä kun vähän jännitin jos Lumikki lähtee käsistä. No eipä se ollu kyllä lentoonlöhdössä, vähän se yritti kaverin perään kääntyillä, mutta onneks Tiina oli antamassa vähän vinkkejä niin löydettiin taas yhteisymmärrys Lumikin kanssa. Käppäiltiin takas tallille vanhankylänniemen kautta. 

Sää oli mitä mahtavin ja nyt oon tyytyväinen että rohkenin lähtee liikenteeseen :)