Vuonna 2012 kesällä olin eräänlaisessa elämän risteyskohdassa. Olin väsynyt käymään tallilla joka päivä, koska oli pakko. Tuntui että jos en käy joka päivä, siirrän vastuun tallin omistajille, vanhalle eläkeläispariskunnalle, jonka luona olin jo vuosia hoitanut poneja ja jossa omani oli ollut jo kolme vuotta. Tallin omistajat Matti ja Sirkka otti Keken ja Aten talliinsa, sillä sopimuksella, että he siivoaa tallin, ruokkii ja tarhaa ponit. Muuten hoidan itse. Ja niinhän se toimi ilman ongelmia. Mutta kun ihmiset ikääntyvät, ei kaikkea jaksa enään samalla tavalla. Joten vastuuntuntoisena kävin yhä enemmän tallilla tekemässä itse. Lopulta päädyttiin Sirkan kanssa yhteistuumin siihen lopputulokseen että se on viimeinen kesä kun ponit on heidän tallissa.
En halunnut hirveästi ajatella asiaa. Tiesin kuitenkin ettei minulla olisi varaa pitää kahta ponia joten totuttelin ajatukseen että myyn Aten. Atte oli jo ruunattu, sitä oli käsitelty paljon ja se oli hyvässä kunnossa sekä tottunut liikenteeseen, toisin kun arka Keke, joka oli vielä ori, oripäiviltä saanut jalostusluvan, mutta lupaa hippos vielä veivasi.
 |
| Keke ja minä mustialassa rotunäyttelyssä 2009 |
Kävin tuona kesänä muutamia kertoja harjotusraviradalla ajamassa Attea ja mainitsin yhdelle tuttavalle syksyn kuvioista.
Heinäkuussa sainkin puhelun tutultani, että hänellä olisi ostaja ponille. Olin hiukan hämmentynyt, koska olin suunnitellut myyntiä vasta myöhemmäksi syksyyn. Niin kuitenkin sovittiin, että Attea tultiin katsomaan ja koeajamaan.
Ostajaehdokkaat vaikutti mukavilta. Saisin myös Kekelle väliaikaisesti tallipaikan heidän talliltaan, Tarkoitus oli olla siellä siihen asti kunnes saisin ruunattua Keken ja mietittyä mitä teen sen kanssa sen jälkeen.
Ja kun päätin myydä Aten ja muutettiin uudelle tallille tuusulaan, kotiuduimme sinne, Aten uudet ihmiset osottautuivat mahtaviksi ja tänäpäivänä huomaan, että ollaan viihdytty jo kolme vuotta tällä tallilla, valmennustalli Huuhtasella.
 |
| Keke ensimmäistä päivää uudessa kodissa |
 |
| Atte tutkailee uusia tiluksiaan |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti